Taiteilijaelämää...

Viikon uurastus on ohi. Apurahahakemukset postissa. Huh, ensi vuonna muistan että ne voi todellakin tehdä myös ennakkoon! Miksi pitää aina olla Miss Viimetippa? Näin minut nimesi taiteilijaystäväni joka teki omansa jo viikkoja sitten. Tämän vanhan teoskuvani valitsin tähän koska se kuvaa tämän hetkisisä tunnelmiani hyvin. Nyt vain voin toivoa että joku hakemus tärppää! Mukavaa viikonvaihdetta kaikille!

Käpytikan murhamysteeri!

Viime viikolla näin kaiketi liian monta kasaa käpytikan sulkia todistusaineistona murhista. Yhtenä kauniina päivänä lammashaassa säikähdin, päätön tikka. Olin täysin varma että olin keskeyttänyt kylmäverisen lahtauksen. Jäin kauhuissani seuraamaan tilannetta pienen matkan päästä........

Hetken kuluttua tapahtui ihme. "Verinen" kaula alkoi kohota ja kas kummaa päätön tikka muuttui päälliseksi. Tämä tikkanuorukainen oli ottanut kunnon aamutorkut ja vetänyt päänsä sisään siipien suojaan. Ilahduin ja jäin joksikin aikaa kuvaamaan lintua. 

HAPPY END
*

Tilhet helisevät suloisesti!

Tänä vuonna tilhet liikkuvat suurina parvina ruoan perässä. Pihlajat täyttyvät helisevistä siivekkäistä. Yhdessä laskemassani parvessa oli 130 lintua.

*

Punatulkut ovat myös pihlajanmarjojen ystäviä.

Puukiipijöitä vai punarintoja?

Tänään voi olla retkeilyni viimeinen täysi päivä. En ole heittänyt toivetta ilmaan päivän linnusta. Edellisinä päivinä olen kuvannut mm.tämän suloisen puukiipijän, joka jaksoi nousta aina uudestaan tervalepän kylkeä ylös etsien syötävää. Punarinnoista olenkin maininnut jo aikaisemminkin, joten tässä yksi söpöläinen lisää. Jännityksellä odotan päivää ja kuvia!

Toive toteutuu jälleen!

Aamulla toivoin tämän päivän lintukuvakseni peukaloista. Palasin paikalle jossa eilen havaitsin kyseisen linnun. Joku lennähti nopeasti ohi, mutta varmuutta määrityksestä en saanut. Jonkun aikaa etsin ja haaveilin edelleen, mutta sitten luovutin. Jatkoin kävelyretkeäni, kunnes toisessa paikkaa vilahti. laitoin kamerani valmiiksi ja istuin alas kivelle rauhoittumaan. Jonkun aikaa istuskeltuani sydän pamppaillen havaitsin pihlajassa liikettä. Yritin toimia mahdollisimman nopeasti ja vakain ottein. Kuvia en uskaltanut katsella kamerasta vaan vasta tietokone ruudulta varmistin oliko lintu tarkka. Kiikareillani olin jo aikaisemmin varmistanut linnun peukaloiseksi. Suureksi ilokseni olin onnistunut saamaan neljä jotenkuten kelvollista kuvaa toiveestani. Kuka vielä uskaltaa väittää ettei kannata toivoa?
*

Tuulen keskellä on elämää!

Pitkäaikainen haaveeni toteutui eilen. Sain nähdä itse omin silmin Helmipöllön. Tämä ihastuttava yksilö nukkui päivänokosiaan rauhallisesti rintahöyhenet kohoillen hengityksen tahtiin männyn oksistossa. Kuvaaminen oli haastavaa juuri oksien takia koska kamera halusi tarkentaa niihin eikä nukkuvaan lintuun! Sain kuitenkin jonkun näköisiä otoksia tarinani tueksi. Tämän palleroisen haluan nyt jakaa kaikkien blogissani vierailevien kanssa!

Pienet lystikkäät Punarinnat tuntuvat haluavan kuvattaviksi mitä hauskemmissa paikoissa. Tässä yksi pikkuinen taiteilee lammashaan verkkoaidan reunalla ja hymyilee kameralleni iloisesti aivan selvästi!

Pieni peippopoika taiteilee jotta pysyy oksalla kovassa tuulessa!

Lokakuu on oiva lintukuukausi!

Mustaleppälintu tepastelee punaisella aidalla omistajan elkein.

Taiteilijan päivät lokakuussa?

Lokakuussa ladataan luonnon värienergiaa kehoon.

Valokuvaan ja liikun luonnossa mahdollisimman paljon.

Linnut ovat sydäntäni lähellä tavallinen talitintti on yhtä

kiehtova kuin viime toukokuussa itse löytämäni punavarpunen.

Tällä hetkellä uusimmissa vedoksissanikin poseeraavat erilaiset

linnut yhdessä ja erikseen. Joskus haaveilen itsekkin olevani

vapaa kuin taivaan lintu!

*

                                         Tämän suloisen talitintin löysin tänään herkullisen punaisten
                                          lehtien ja marjojen keskeltä vanhasta Raumasta.

                                                                                 *

Taiteilijaelämää

Välillä esillä seinillä ja välillä telineessä, pääasia on että taiteilija on esillä aina jossain..... on tämän välillä hassu ammatinvalinta. Näyttelypaikat ovat kuitenkin kalliita ja suurin osa kaikesta satsauksesta menee omasta pussista, joten "ilmainen" myyntipaikka on aina tervetullut tapa saada taidettaan esille! Kiitokset Poriginaaliin kun meidät Rauman Taidegraafikot on kutsuttu esittäytymään kuukausittain sinne!
*