Aamujoogani keskeytyi tömähdykseen.
Takaovemme ikkunaan lensi pikkuinen hippiäinen.
Pitkään luulimme tuon pienokaisen tulleen matkansa päähän kun se ei silmiään aukaissut.
Tarjosimme kuitenkin raikasta vettä ja seuraa.
Aikansa toipuminen vei ja silmänsä aukaistuaan me katselimme toisiamme pitkään.
Tunsin itseni taas kerran suunnattoman onnelliseksi tämän pienen linnun ansiosta!
Päiväretkellä tuntui kuin tämä ystäväni olisi lennellyt mukanani.
Sydäntäsärkevä tuo sattuvan pienen hippiäisen kuva. Ihana että varmistitte vedensaannin ja turvan kunnes pieni toipui!
VastaaPoista